Tutka on ylivoimainen turvallisen navigoinnin apuväline sumussa ja pimeässä. Tutkalla näkee ennalta käsin lähestyvät vaarat kuten muut alukset aavoilla vesillä. Kaikki tietävät kerran sumuun joutuneena kuinka vaikeaa on paikallistaa muut alukset ilman tutkaa - annetuista äänimerkeistä huolimatta.

NMEA (National Marine Electronics Association) on palkinnut Furunon tutkat viimeiset 32 vuotta markkinoiden parhaaksi tutkaksi. Tämä on osoitus siitä, että Furunon osaaminen ja pitkät perinteet navigointielektroniikan valmistuksessa takaavat huippulaatuiset ja aina kehityksen kärjessä olevat tuotteet.

Lähetysteho
Huvivenetutkien lähetystehot ovat tavallisesti 2 - 6 kW. Ammattimerenkulun lähetystehot ovat 12 - 30 kW. Lähetysteho vaikuttaa kuinka kauas tutkalla voi nähdä. Suurempi lähetysteho antaa voimakkaamman kaiun sekä lyhyillä että pitkillä etäisyyksillä.

Antennin merkitys
Pyöriessään antenni lähettää suunnattuja pulsseja peiliosastaan. Lähetyspulssi kohtaa maalin joka tulee sen eteen ja heijastuu siitä takaisin antenniin ja se esitetään kaikuna tutkakuvassa. Tutkan erottelukyky riippuu keilakulmasta.
Yleisesti voidaan sanoa, että mitä kapeampi vaakakeilakulma, sitä paremmin tutka erottelee kaksi lähellä olevaa kaikua toisistaan. Keilakulma on suoraan verrannollinen antennin kokoon; isommassa antennissa on pienempi vaakakeila. (Piirros alla)

Ajattele että lähelläsi on muutamia aluksia, jotka ovat lähellä toisiaan. Kapealla vaakakeilalla maalit eivät sulaudu yhteen, vaan kukin maali on oma kaikunsa myös pidemmillä etäisyyksillä. Kapealla keilakulmalla on myös helpompi erotella kapeat salmet ja reimariportit. Pystykeilakulman on hyvä olla suurempi jottei menetetä kontaktia horisonttiin aluksen rullatessa. Karttaplotteriin verrattuna, joka on erinomainen apu tiedostaakseen missä ollaan, tutkalla ei nähdä vain saaria ja muita kiinteitä maaleja vaan myös muut liikkuvat alukset.